Armenia - Nuori valtio ikivanhassa kulttuurissa

Kreikkalaiset kutsuivat idän silkkitien varrella olevaa Armeniaa Hayasan'ksi. Armenian kielellä Armenia on Hayastan. Sittemmin Babylonian assyrialaiset kutsuivat Armeniaa Nairi'ksi , "jokien maaksi". Nairi on nykyään nimekkäin armenialainen brandy. Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet, että Urartun kuningaskunnassa asui ainutlaatuinen sivistyskansa yli 3000 vuotta sitten.

Armenialaiset ovat säilyttäneet perinteensä idän ja lännen, pohjoisen ja etelän kulttuurien kehityksen temmellyksessä. Armenialaiset ottivat kristinuskon valtionuskonnokseen ensimmäisenä maailmassa vuonna 301. Mesrop Mashtots loi armenialaiset aakkoset vuonna 405. Monet ympäröivät kansankunnat, persialaiset, turkkilaiset ja viimeksi Neuvostoliitto ovat yrittäneet sulauttaa armenialaisia omaan kulttuuriinsa, uskontoonsa tai politiikkaansa viimeisen puolentoistatuhannen vuoden aikana. Eikä edes I maailmansodan aikainen turkkilaisten toimeenpanema kansanmurha, jossa ottomaanit surmasivat yli miljoona armenialaista, pystynyt nujertamaan vahvaa kansallista identiteettiä. Armenialaisten itsetunto ja perinteet ovat säilyneet, vaikka sen maa-ala on kutistunut Kaspianmereltä Välimerelle ulottuvasta Suur-Armeniasta nykyiseen, hiukan pienemmäksi kuin Etelä-Suomen läänin kokoiseen valtioon.

Armenian pääkaupunki on vanhempi kuin Rooma. Sumerilaisten nuolenpääkirjoitusten mukaan kuningas Argishtis perusti Erebunin linnoituksen 782 eKr. Miljoonakaupunki Jerevan köyhässä Armeniassa on viehättävä ja maassa ristiriitaisuutta herättävä kaupunki puistoineen, katukahviloineen ja vanhoine rakennuksineen. Turvallinen kävelykierros voi päätyä Matenadaranin kuuluisaan museoon, jossa on lähes 14 000 ikivanhaa käsikirjoitusta, tai Vernisache torille, jossa on kaikkea mahdollista muttereista matkamuistoihin.